Tuula Merisuo-Storm
Koululainen tarvitsee hyvää lukutaitoa uutta tietoa hankkiessaan. Luettaessa tärkeimpänä tavoitteena on ymmärtää tekstin sisältö.
Koululainen tarvitsee hyvää lukutaitoa uutta tietoa hankkiessaan. Luettaessa tärkeimpänä tavoitteena on ymmärtää tekstin sisältö. Jo alkuopetusluokilla tulisi aloittaa tekstin ymmärtämistä parantavien strategioiden harjoittelu. Näin lapset tottuvat käyttämään lukiessaan erilaisia strategioita, kuten
– tekstin silmäilyä
– ennakointia
– tekstiin liittyvien kysymysten tekemistä
– tekstin sisältämien tietojen yhdistämistä, järjestämistä ja tiivistämistä
– päätelmien tekemistä.
Strategiat auttavat oppilaita ymmärtämään sellaisiakin tekstejä, joiden aiheet ovat heille vieraita. Strategioita käyttävät oppilaat myös muistavat tekstien sisällön muita paremmin. Koska tekstejä on monenlaisia, niiden ymmärtäminen on usein vaativa tehtävä. Siksi jo ensimmäisten kouluvuosien aikana oppilaiden tulisi saada lukea eri tekstilajeja edustavia tekstejä.
Kaunokirjallista tekstiä lukiessaan oppilaan pitää osata tunnistaa tarinan eri henkilöt ja seurata juonen etenemistä. Taitava lukija kuvittelee mie-lessään, miltä henkilöistä tuntuu eri tilanteissa ja hän päättelee asioita kirjailijan antamien vihjeiden perusteella ja ennustaa tulevia tapahtumia.
Tietotekstiä luettaessa lukijan tulee ymmärtää tekstin kuvaama asia sekä löytää tekstin keskeinen informaatio. Tietotekstit voivat kuitenkin olla keskenäänkin erilaisia rakenteeltaan. Tämän lisäksi niissä on usein paljon lapselle entuudestaan vieraita käsitteitä.
Tietotekstit eivät myöskään ole lapsille yhtä tuttuja kuin kaunokirjalliset tekstit. Vanhemmat lukevat lapsilleen pääasiassa satukirjoja. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulussakin lapsilla on ensimmäisten kouluvuosien aikana vain harvoin mahdollisuuksia lukea tai kuulla tietotekstejä. Siksi he eivät saa riittäviä valmiuksia oppikirjojen sisältöjen ymmärtämiseen.
Taitavaan lukemiseen liittyy tärkeänä element-tinä pohdiskeleva päätteleminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että lukija osaa ’lukea rivien välistä’. Hän yhdistelee tekstissä olevia asioita ja päättelee asioita, joita ei tekstissä suoraan ilmaista.
Saattaa kuitenkin olla, että kouluissa ei riittävästi paneuduta lukustrategioiden opettamiseen. Tavallisin opettajien käyttämä strategia on tekstistä tehtyjen suorien kysymysten esittäminen. Usein näihin kysymyksiin löytyvät ennalta määrätyt oikeat vastaukset suoraan tekstistä. Tällaiset kysymykset eivät rohkaise lapsia pohdiskelemaan tekstiä syvemmin ja muodostamaan omaperäisiä ajatuksia sen pohjalta.
Lapsia tulee myös opettaa huomaamaan, että ymmärtämistä helpottavaa tietoa on tekstin lisäksi muuallakin. Esimerkiksi kuvat ja otsikot antavat monenlaista tietoa. Kysymykset taas voivat ohjata siihen, minkälaisia asioita vastauksissa tulisi olla. Usein lapset eivät esimerkiksi huomaa, että kysymyksessä on monikko ja antavat vastaukseksi vain yhden asian. Kysymystenkin ymmärtämistä tulee siis harjoitella.
Erilaisten tekstien ymmärtämisen taitoja harjoit-tavia tehtäviä on näissä kirjoissa:
Sataa kissoja ja koiria • Rosvorotko • Monenlaista luettavaa 1–3
Lisää luettavaa 1–3 • Harakanvarpaita • Hämähäkin kitara
Murmelin vihellys • Oravasilta • Kenraali Pingviin
Lisää kommentti
Kommentit